Hae tästä blogista

7. syyskuuta 2011

Miten eroon täistä?

Tämä oli pakko kopioida muistiin Ruohonjuuren vinkeistä, kun tämä on omien koululaistenkin taholta ajankohtainen aihe :(

TÄIT TULEVAT - RUOHONJUURI PELASTAA ;)

Koulujen ja päiväkotien pyörähdettyä käyntiin, alkaa täisesonki käydä kuumana. Ruohonjuuresta löytyy liuta tuotteita, jolla tuon kiusallisen ongelman saa hoidetuksi pois päiviltä luonnonmukaisin tropein.

Taisteltaessa luonnonmukaisesti täitä vastaan käytetään aseina kookosöljyä ja eteerisiä teepuuöljytippoja (vaihtoehtoisesti tea tree -öljyn tilalla voi kä...yttää eteeristä laventeliöljyä - etenkin ihan pienille lapsille).

Homma hoituu tähän tapaan:
1. Päästä poistetaan kaikki täit.
2. Tehdään seos juoksevasta kookosöljystä, teepuuöljytipoista: esim. 1dl kookosöljyä ja 15-20 tippaa teepuu- tai laventeliöljyä sekoitetaan keskenään. (Pitkille hiuksille tarvitaan seosta enemmän).
3. Öljy sekoitetaan kaikkialle päänahkaan ja hiuksiin. Seuraavaksi laitetaan muovipussi tiiviisti päähän ja annetaan karkoitusseoksen vaikuttaa vähintään yhden tunnin ajan.
4. Pestään hiukset ja kammataan kaikki saivaret irti. Saivaret ovat nyt aikas nuukahtaneita ja irtoavat öljyn ansiosta tosi helposti.
5. Pestään shampoon avulla pois loput öljyt.
6. Kuivataan föönillä (Kuuma kukistaa myös saivaret).
7. Tarkastetaan tilanne seuraavana päivänä ja sitä seuraavanakin - kunnes ollaan varmoja, että täiden taival on päättynyt.

VINKKI: sekä teepuu- että laventeliöljy toimivat myös loistavasti täiden ennaltaehkäisytyössä. Tipsauta 1-2 tippaa myssyyn tai kaulukselle, niin täit karttavat kuontaloasi.

2. syyskuuta 2011

Lisämunuaisten rooli

Allergiat, astma, toistuvat sairastelut ja jatkuva väsymys. Nämä kaikki, ja vielä lisääkin, voivat olla oireita lisämunuaisten uupumisesta. Kun lisämunuaiset eivät jaksa työtään tuottaa tarpeeksi stressin- ja tulehduksenvastaisia hormoneja, seurauksena on monenlaisia vaivoja, joita ei ensiajatuksella osaisi yhdistää lisämunuaisiin.

Lisämunuaiset tuottavat kortisolia, joka on stressihormoni sekä DHEAa, joka on esim. estrogeenin ja testosteronin esiaste. Lisämunuaiset uupuvat usein pitkittyneen stressin seurauksena. Ensin hormonituotanto nousee vastaamaan lisääntynyttä tarvetta, joka on luonnollinen tilanne lyhytaikaisena. Mutta stressaavan tilanteen jatkuessa pidempään lisämunuaiset väsyvät ylituotantoon ja hormonituotanto romahtaa alhaiselle tasolle, jolloin puhutaan lisämunuaisten uupumisesta.

Sekä kortisoli että DHEA säätelevät immuniteetin tulehdusvastetta. Kun rauhaset eivät enää tuota tarpeeksi hormoneja, immuunijärjestelmämme yliaktivoituu ja näkee torjuttavaa vaikka oikeata uhkaa eli tulehdusta ei olekaan käynnissä. Tuloksena allergiset reaktiot ja astma. Lääketieteen vastaus on oireiden hoito: antihistamiinit allergiaan ja kortisolit astmaan.

Oireita hoidetaan monella tapaa, mutta lisämunuaisten toiminnan tukeminen on ainoa tapa, joka tuo pysyvää apua. Sillä kun hormonitoiminta on kunnossa, elimistö jaksaa taistella viruksia ja histamiineja vastaan aivan eri tavalla.

Lisämunuaisilla on useita tehtäviä, tässä 3 tärkeintä:
1) Nestetasapainon säilyttäminen. Riittävä nestemäärä on tärkeää kuonanpoistolle ja nivelten liikkuvuudelle. Lisämunuaisten uupumuksessa on usein oireena ummetus, kuiva iho ja hiukset sekä lihaskipu ja -heikkous.
2) Tulehduksen poisto. Siksi henkilöt, joilla on nivelongelmia (niveltulehdus, fibromyalgia yms.), tarvitsevat lisämunuaisten tuen, ennen kuin voivat parantua terveysongelmasta.
3) Energiantuotto. Lisämunuaisten tuottamaa kortisolia tarvitaan jaksamaan päivän askareet. Siksi monet kärsivät kroonisesta väsymyksestä, keskittymiskyvyn puutteesta ja uniongelmista.

Yleisiä oireitä lisämunuaisten uupumisesta ovat allergioiden lisäksi energianpuute, unettomuus, verensokerinheittelyt, aivotoiminnan heikkeneminen ja masennus. Myös krooniset sairaudet kuten fibromyalgia ja diabetes sekä esim. kilpirauhasen vajaatoiminta liittyvät lisämunuaisten heikentyneeseen toimintaan. Lisämunuaisten uupumus vaikuttaa suuresti myös vastustuskyvyn laskuun. Siksi allergioita voi ilmetä aikuisiällä, jolloin ne ovat monesti ns. viivästyneitä allergeeneja, joista oireet ilmenevät vasta päivien sisällä altistuksesta. Jos olet allerginen pölylle, siitepölylle, heinille, eläimille yms. tai jos astmaan ei auta lääkkeet, voi olla, että todellinen ongelma on heikosti toimivat lisämunuaiset. Sama pätee myös lapsiin, vaikka onkin yleisempää aikuisilla. Ajattelen niin, että mikä tahansa sairaus, rasittaa lisämunuaisia. Sitten riippuu sairauden kestosta ja myös potilaan henkisestä tilasta, miten nopeasti sairaudesta toipuu ja kärsivätkö lisämunuaiset kroonisesti vai palautuuko toiminta ennalleen kun aiheuttaja on poistunut kuvioista. Ruoka-allergiat ovat yleisiä elimistön stressaajia, mutta silloin kun allergiat ovat vakavia, myös allergisoivia ruoka-aineita automaattisesti vältetään, koska oireetkin voivat olla vakavia. Mutta kun puhutaan ruokayliherkkyyksistä, jotka näkyvät vasta viiveellä, ja joista ihminen voi hyvinkin olla tietämätön, aiheuttavat ne samalla laillla vuosikausia korkeita stressihormonitasoja. Kun oireet eivät ole vakavia, ei niitä tunnisteta, eikä osata tutkia. Lisäksi kaikki ruokayliherkkyydet eivät edes näy verikokeissa. Esim. gluteeniyliherkkyys on hyvin yleinen, mutta sen haitat huomaa usein vasta kun on ollut ilman gluteenipitoisia ruoka-aineita useamman viikon tai kuukauden.

Lääkärit eivät useasti tunnista lisämunuaisten uupumusta, koska se ei näy tavallisissa laboratoriotesteissä. Erikoista sinänsä, sillä lisämunuaisongelmat ovat yksi yleisimmistä hormoniepätasapainoista. Väsymys voi olla niin lamaannuttavaa, että pitkästäkin unesta huolimatta aina vaan väsyttää. Henkilö voi valittaa myös libidon laskua, ns. aivosumua, saamattomuutta ja vaikeutta laihtua/lihoa sekä huonoa palautumista urheilun jälkeen. Tarvitaan lääkäriltä kokemusta ja holistista näkemystä että osaa yhdistää asiat ja tarjota apua ihan oikeasti eikä vain ehdottaa lisää unta tai liikuntaa tai ehkä mielialalääkkeitä.

Ainut keino testava lisämunuaisten toiminta luotettavasti on ns. sylkitesti eli lisämunuaisten stressitesti, jonka voi tilata Nordic Laboratories'n ammattilaisten kautta (www.nordiclabs.fi) tai Nutriklinikasta (www.nutriklinikka.fi). Joskus lääkäri suosittelee ensin verikoetta, mutta se kertoo vain sen hetkisen tilanteen ja tulokseen voi vaikuttaa "valkotakkiefekti". Sylkitestissä otetaan nimensä mukaisesti sylkinäyte neljä kertaa päivässä, jolloin voidaan seurata kortisolin eritystä päivän mittaan. Terveellä henkilöllä kortisolitaso on korkein aamulla ja käyrä laskee reilusti iltaan kohti.

Lisämunuaisten uupumista hoidetaan ruokavaliolla, elämäntavoilla, hyvällä unella ja lisäravinteilla. Vaikeasta uupumisesta toipuminen voi viedä lähemmäs vuoden tai ylikin, riippuen siitä miten hyvin omaan tilanteeseen voi vaikuttaa eli miten elimistön stressinlähteitä pystyy minimoimaan. Kun parantuminen alkaa, käytössä olevia allergia- tai astmalääkityksiä voi yleensä alkaa hiljalleen purkamaan.

Lisäravinteiden tarkoituksena on tehostaa lisämunuaisten toimintaa ja/tai lisätä stressinsietokykyä. Käytössä voivat olla tapauskohtaisesti ashwagandha, rhodiola, siberian ginseng, B-vitamiinit mutta varsinkin B5 ja B12. Joskus kun uupumus on vakavaa, voi lääkäri määrätä synteettistä kortisonia määrätyksi ajaksi, jotta omat lisämunuaiset voivat levätä ja mahdolliset uupumuksen aiheuttajat voidaan poistaa ja sen jälkeen voidaan hitaasti vieroittaa kortisonista. Myös perinteinen kiinalainen lääketiede käyttää menestyksekkäästi yrttejä ja yrttiyhdistelmätuotteita hormonien tasapainotukseen.

Monesti lisämunuaisongelmat tulevat ilmi vaihdevuosi-iässä. Siihen asti elämä on kuljettanut välillä paremmin, välillä huonommin energioin. Mutta vaihdevuosioireet kuten hikoilu, erilaiset säryt, iho-ongelmat ja mielialanmuutokset voivat johtua suurelta osin hormoniepätasainosta, eikä vain estrogeenitasojen laskusta, vaan kortisolin puutoksesta. Sillä lisämunuaisten tehtävänä on myös osaltaa korvata ja tasoittaa sukupuolihormonien tuotantoa, mutta väsyneenä ne eivät siihen kykene.

Kilpirauhanen ja lisämunuaiset ovat molemmat riippuvaisia toistensa toiminnasta. Yleensä jos toinen toimii alhaisella teholla, se vaikuttaa toiseen. Stressin vaikutuksesta kilpirauhashormonit eivät toimi tehokkaasti ja niiden pääsy soluihin estyy tai niistä tulee inaktiivisia, jolloin laboratorioarvot voivat olla kohdallaan, mutta henkilö kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ensisijaisesti täytyy korjata lisämunuaisten toiminta, jotta kilpirauhanen pääsee palaamaan ennalleen. Jos kilpirauhanen on ollut hoitamattomana pitkän aikaa, korvaushormonia saatetaan tarvita. Eläinperäinen on se ainut järkevä muoto, valitettavasti lääkärit yleensä tarjoavat synteettistä hormonia.

Myös kaikenlaiset elimistönpuhdistusohjelmat vähentävät lisämunuaisten taakkaa. Mutta ne olisi hyvä tehdä ammattilaisen opastuksella, sillä liian äkkinäiset ja raskaat ohjelmat saavat kyllä myrkyt liikkeelle, mutta jos puhdistusreitit eivät toimi tarpeeksi tehokkaasti, jäävät myrkyt kiertämään elimistöön rasittaen taas lisää lisämunuaisia ja muita elimiä.

Voit aloittaa munuaisten puhdistamisella. Lisämunuaiset sijaitsevat nimensäkin mukaisesti munuaisten lisänä, eli niiden päällä ja munuaisiin kerääntynyt jäte rasittaa molempia. Riittävä vedenjuonti, 2-3litraa päivässä, on paras munuaisia puhdistava hoito. Lisää munuaisista

Maksaa voi tukea maarianohdakkeella, voikukanjuurella, latva-artisokalla, Ultra Clear maksanpuhdistusohjelmalla (terapeutin kautta hankittavat tuotteet)
Maksan ja sapen toimintaa voi auttaa myös kahvisuolihuuhtelulla

Lisäksi infrapunasauna on mainio syväpuhdistaja sekä itsepuristetut vihannesmehut. Ne ovat helliä vaihtoehtoja, vaativat toki säännöllisen käytön.

Todella hyvä kirja joka käsittelee lisämunuaisten uupumista (adrenal fatigue, AF englanniksi) on Adrenal Fatigue: The 21st Century Stress Syndrome, jonka on kirjoittanut James L. Wilson. Kirjaa voi tilata www.amazon.com. Sitä ei ole saatavilla suomeksi.

Lue myös Luontaisnetin mainio artikkeli asiasta.

15. helmikuuta 2011

jodipuutos, bromi, joditerapia ja vaikutus kilpirauhaseen ja (rinta)syöpään

Omien ja perheenjäsenten kautta itselleni kovin "rakkaat" aiheet, kilpirauhanen ja lisämunuaiset, joita tulen säännöllisesti käsittelemään muiden aiheiden välissä.
Tämä on kovin asiapitoista tekstiä, enkä ole mikään suuri kirjoittaja. Toivottavasti kuitenkin tämä on sen verran jäsenneltyä tekstiä, että siitä saa käsityksen asiasta. Teksti on poimittu useasta eri lähteestä ja höystetty osaltaan omilla tiedoilla ja kokemuksilla. Lopussa on kaikki lähdemateriaali.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on todella yleinen ongelma ja vain osa ihmisistä on diagnosoitu. Meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka kärsii selittämättömistä oireista, joiden alkuperä on hormoniperäinen.
Kilpirauhanen on yksi tärkeimmistä elimistöä säätelevistä elimistä, ja sen ongelmat ovat yhteydessä moniin väsymys-, stressi- ja sairaustiloihin.

Kilpirauhasen kanssa läheisesti toimii lisämunuaiset, joiden ulkokuori erittää kortisolia elimistön tarpeeseen. Stressi on lisämunuaisten pahin vihollinen, se voi lamaannuttaa kortisolin tuotannon dramaattisesti. Opettajani Sanna Anderson Terveysopisto Saluksesta sanoo, että hänen asiakkaistaan Lontoon kroonisen väsymysoireyhtymän klinikalla 80-90% on lisämunuaisten uupumus. Suomessa tätä yleistä ongelmaa ei tunnista kuin muutama funktionaalisen lääketieteen lääkäri. Tästä aiheesta voisin jatkaa vielä, mutta, nyt itseäni tällä hetkellä aktiivisesti kiinnostavaan aiheeseen, eli kilpirauhasen (ja muunkin elimistön) jodin puutokseen.

Dr. Browstein kirjoittaa uudessa blogissaan miten kissat kärsivät lisääntyvistä kilpirauhasongelmista, koska yleisesti kodeissa käytetyt kemikaalit (PBDE – Polybromatut difenyylieetterit) ovat lisääntyneet kovasti. Ne ovat keinotekoisia kemikaaleja, jotka tehdään bromista. Niitä käytetään palonestoaineena, jota on myös tietokoneissa, (kokolattia)matoissa ja patjoissa sekä muissa tekstiileissä ja muoveissa. Huonekalujen ja verhoiluiden polyuretaanivaahtomuovissa on usein tätä palonestoainetta, joten kodin kalustusta uusiessa kannattaa kysyä asiasta.

Suomessa PBDE:tä ei valmisteta ja kemikaalina sen maahantuonti on melko vähäistä. Mutta tuotteissa maahantulevien PBDE-kemikaalien tarkkaa määrää ei tunneta.

PBDEt ovat hyvin pysyviä ja bioakkumuloituvia, eli ne kertyvät elävien organismien kudoksiin ja häiritsevät hormonitoimintaa.

PBDE:tä voi päästä ympäristöön kemikaalin valmistuksen aikana,
tuotteen elinkaaren aikana vapautumalla ja lopulta jätteenpolton yhteydessä tai kaatopaikalta.
Näille aineille voi altistua ennen kaikkea ruokavalion kautta, erityisesti rasvaisten ruokien kuten rasvaisen kalan kautta. Aineita on myöskin havaittu ilmanäytteissä, eli altistua voi myös hengityksen kautta. Kuten muutkin äidin rasvakudokseen varastoituneet myrkyt, voi PBDE siirtyä äidinmaidon mukana lapselle tai raskauden aikana sikiölle.

BROMI

Bromi on alkuaine, joka kuuluu halogeenien perheeseen, kuten myös fluori, kloori ja jodi. Iso syy miksi kilpirauhasen ongelmat ja jodin puute ovat niin yleisiä, on nykyinen laaja bromille altistuminen. Elimistössä liiallinen bromi aiheuttaa jodin erittymistä pois. Jos emme korvaa jodia, bromi sitoutuu reseptoreihin, joiden pitäisi sitoa jodimolekyylejä. Siispä elimistön kovasti tarvitsema jodi korvautuu myrkyllisellä bromilla aiheuttaen monia ongelmia.

Bromitasojen nousun seuraukset voivat olla vakavia; lisääntyneet syövät ovat osaksi bromimyrkyttyneisyyden oireita esim. rinta-, kilpirauhas-, munasarja-, kohtu- ja eturauhassyöpä. Myöskin autoimmuunisairaudet kuten autoimmuunikilpirauhassairaudet ovat lisääntyneet dramaattisesti. Lisäksi Dr. Brownstein sanoo, että hänen kokemus on, että ylipäätään monilla vakavasti sairailla on kohonneet bromiarvot.

Amerikkalaisten ja japanilaisten jodinkäytöstä on tehty vertailuja. Amerikkalaiset käyttävät keskimäärin 240 mcg jodia päivässä. Japanilaiset puolestaan käyttävät sitä yli 12 mg (12 000 mcg) eli 50-kertaisesti. Yhdysvalloissa rintasyövän esiintymistiheys on maailman korkein ja Japanissa vielä viime aikoihin asti maailman alhaisin. Japanilaisilla naisilla, jotka muuttavat Japanista tai omaksuvat länsimaisen ruokavalion, on enemmän rintasyöpää kuin merilevää nauttivilla. Tutkimukset osoittavat, että osa rintasyövistä aiheutuu jodinpuutoksesta.
Usassa vielä 1960-luvulla lisättiin jodia leipiin reilusti, yhdestä leipäsiivusta sai 150mcg jodia. Sitten ruokateollisuus päätti poistaa jodin ja tilalle lisättiin bromi. Koska jodi ja bromi käyttäytyvät samalla tavalla kilpirauhasessa, se kumpaa on enemmän, pääsee sitoutumaan reseptoreihin, estäen samalla toisen pääsyn. Bromista ei kuitenkaan ole hyötyä kilpirauhaselle, vaan päinvastoin. Bromin haittavaikutuksia voivat olla aivosumu, muistiongelmat ja ärsyyntyneisyys. Samaan aikaan kun jodinkäyttö on vähentynyt, rintasyöpätapaukset ovat lisääntyneet. 1960-luvulla rintasyöpään sairastui joka 20. nainen kun taas nykyään joka 8. nainen. Tämä teollisuuden toiminta on aiheuttanut järisyttävän suuren luokan jodipuutosepidemian Usassa. Voiko tämä olla tehty tarkoituksella jotta sairaudet lisääntyvät ja lääkkeiden myyntiä saadaan kasvatettua? kysyy Dr. James Howenstine, MD

Kun jodia saadaan vähemmän ja samanaikaisesti enemmän kilpailevia halogeeneja, fluoria ja bromidia, Amerikassa on syntynyt jodin puutosepidemia.

Jodin suositeltava päiväsaanti Suomessa on 150mcg. Mutta onko se riittävästi? Jodi on välttämätön alkuaine elimistössä. Kilpirauhanen tarvitsee jodia tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) tuottamiseen. Nämä ovat hormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä. Naisen rintakudos tarvitsee jodia, myöskin maidonmuodostukseen sitä tarvitaan. Eturauhanen, lisämunuaiset, munasarjat, sylkirauhanen kaikki tarvitsevat jodia. Jokainen rauhanen ja limakalvo tarvitsee jodia. Jodia tarvitsee myös kasvava sikiö. Eläinkokeilla on todettu, että jodi estää rintasyöpää sekä vähentää PMS-kipuja naisilla, joilla on rintojen sidekudoskasvaimia.

Jodin puute yhdistetään kilpirauhasen toimintaan ja taas toisaalta koska koko rauhasjärjestelmä on yhteydessä toisiinsa, yleensä ongelmia ilmenee muussakin hormonitoiminnassa. Kilpirauhasessa jodin puute saattaa aiheuttaa struuman, rinnoissa kyhmyjä, myöskin pahanlaatuisia sekä monia epätasapainotiloja elimistössä.


Jodin puutteen aiheuttamia ongelmia
Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa väsymystä. Rotissa jodinpuute aiheuttaa häiritsee aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa. Lisämunuaiset ovat tärkeitä energian ja jaksamisen kannalta. Kun jodi ei enää sitoudu paikalleen solukalvolla, pääsee peroksidaasientsyymi (peroxidases) vahingoittamaan näitä kalvoja ja aiheuttamaan autoimmuunitauteja kuten Hashimoton tyreidoiriitti ja Gravesin tauti. Tutkija Dr. Guy Abraham on nähnyt näitä autoimmuunitauteja parannettavan yksinkertaisesti jodilisällä. Korkeilla jodimäärillä on hoidettu sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoimintaa. Joditerapia sallii heikosti toimivan kilpirauhasen palauttaa normaali kilpirauhashormonituotanto, jonka puutteesta vajaatoiminta aiheutuu. Jodin lisäys pysäyttää peroksidaasin solukalvolla, jolloin liikatoiminnan hoitoon käytettyä leikkausta ei enää tarvita.

Monet elimemme tarvitsevat jodia, mutta eivät pysty käyttämään sitä hyväksi kunnes veren joditaso on tarpeeksi korkea. Kun taas monilla varsinkin ikääntyessä mahahappotasot laskevat, ei jodi imeydy tarpeeksi hyvin jolloin jodia ei saada verenkiertoon riittävässä määrin ja muut elimet ovat edellelen jodinpuutostilassa.

Joditerapia toimii erityisen hyvin rintakystien kohdalla. Se voi myös parantaa munasarjakystat ja toimii myös ulkoisesti kun ihokystan päälle levitetään jodia. Joditerapia auttaa elimistöä puhdistamaan fluorin, bromin, lyidyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean.

Jodia on paljon aivoissa ja silmän lihaksessa. Jodinpuutoksessa saattaa olla osuutta Parkinsonin taudissa ja glaukoomassa. Joditerapialla on hoidettu myös esim. päänsärkyä ja arpikasvua (keloidit).

Miten jodinpuutos voidaan havaita?

On olemassa tarkka testi jolla elimistön joditaso saadaan selville. Dr. Jay Abrahams on kehittänyt jodinkuormitustestin (iodine loading test) tähän tarkoitukseen. Potilas ottaa 4 joditablettia (12.5 mg per tabletti). Jos elimistön joditasapaino on kunnossa, henkilö erittää ylimääräisen jodin virtsan mukana seuraavan 24 tunnin sisällä. Jos elimistössä on jodinpuutos, suurin osa jodista jää elimistöön, ja vain vähän jodia näkyy virtsassa. Tämä testi on näyttänyt että melkein jokainen potilas, jonka sairaus liitetään jodinpuutokseen, myös testin perusteella kärsii jodinpuutoksesta. Siksi on usein järkevää olettaa että henkilöllä on jodinpuutos ja antaa jodia.

Suomessa ja monessa muussakaan Euroopan maassa ei tätä testiä tehdä, Usassa kyllä. On olemassa kotikutoinen tapa saada jonkinlainen käsitys jodintarpeesta, mutta tämä ei ole kovin luotettava. Tilaa jodiliuosta esim. iHerbistä (alennus koodillani ATA167)
www.iherb.com/TPCS-PT-Skin-Iosol-Formula-VI-1-2-fl-oz/15053?at=0
Sivele jodiliuosta noin 5x5 mc alueelle vatsan seudulle tai reiteen, ja jos se selkeästi haihtuu tai häviää siitä noin vuorokauden aikana, tarvitset lisäjodia.
On olemassa Lugolin jodiliuos tai Iodoral tabletti- tai kapselimuodossa. Iodoralissa on yhdessä kapselissa 12.5mg jodia. Henkilö, joka on saavuttanut joditasapainon ja ottaa neljä tablettia (50mg) Iodoralia päivässä, poistaa 90% jodista pois virtsateitse.

Dr. Abrahamsin mukaan riittävä ja turvallinen määrä turvaamaan elimistön jodintarve on 13-15mg päivittäin. Tämä on 100 kertaa enemmän kuin mitä esim. Yhdysvalloissa on arvioitu olevan jodin päivittäinen minimitarve. Tämä jakaantuu seuraavasti 6mg kilpirauhanen, 5mg rinnat ja 2mg muu keho. Miehet yleensä tarvitsevat hieman vähemmän kuin naiset. Jodintarpeen täyttämisessä täytyy olla varovainen jos ei voi tehdä testiä. Kuitenkin tästä on eriäviä mielipiteitä.

1900-luvun alussa Lugolin liuosta käytettiin laajasti ja menestyksekkäästi kilpirauhasen toiminnan tasaamiseksi (vajaa- ja liikatoiminnassa). Suositeltu määrä oli 2-6 tippaa eli 12.5-37.5 mg päivässä.

Japanilaiset naiset, jotka syövät paljon merilevää, heidän päivittäinen jodimäärä on 13.8mg, joka on korkein maailmassa. Heillä on myös vähiten rintasyöpää kuin muualla. Japanilaisilla on muitakin syöpiä vähiten maailmassa, ainoa poikkeus on vatsasyöpä. Heillä on myöskin vähiten jodinpuutteesta johtuvaa struumaa sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Myös Islannissa, jossa syödään paljon jodia, on vähän struumaa ja rintasyöpää. Kaksi maata, joissa on vähäinen jodinsaanti ovat Thaimaa ja Meksiko, ja näissä maissa tavataan paljon rintasyöpää ja struumaa.

Nestemäisen Lugolin liuoksen kehitti ranskalainen lääkäri Dr. Jean Lugol 1820-luvulla. Tässä nesteesä on sekoitettu jodia (5 %), kaliumjodidia (10 %) ja 85 % vettä. Liuosta käytettiin tappamaan mikrobeja ja parantaimaan tulehduksia. Liuosta suositellaan otettavaksi 2 tippaa, joka sisältää 5mg jodia ja 7.5mg jodidia joka on sama määrä kuin mitä Dr. Abraham suosittelee otettavaksi päivittäin. Lugolin liuos maistuu metalliselta paitsi vahvasti laimennettuna ja värjää ihon ja vaatteet.

Jodipitoiset ruoat

Jodisuola on nykyään pääasiallisin jodin lähde länsimaisessa ruokavaliossa, mutta moni käyttää silti joditonta versiota. Huomaa, että jodinpuutosta ei voi kuitenkaan korvata ottamalla jodioitua pöytäsuolaa! Sitä pitäisi ottaa lusikkakaupalla.
Kalassa on jodia, mutta sen syöntiä on hyvä rajoittaa runsaan elohopean takia. Sardiinit ovat parempi vaihtoehto, koska niillä on lyhyt elinikä eivätkä siksi kerää niin paljon elohopeaa. Ruskea ja punainen merilevä sisältävät eniten jodia (esim. kombu)

Joditerapia (jodiprotokolla)

Lääkärit Guy Abraham, MD, David Brownstein, MD ja Jorge Flechas, MD, ovat hoitaneet yli 4000 potilasta jodikorvaushoidolla. He suosittelevat ao. protokollaa kirjoitustensa ja luentojensa pohjalta.

Jodi ja muut tarvittavat ravinteet (10/2007 jodikonferenssin mukaan)

50 mg Iodoral/ Lugolin jodi minimi rintasyöpään (aloita 12.5mg)
C-vitamiini - 3g päivässä (mahdollisesti enemmän jos bromin detoxoireita)
300-600 mg magnesiumia (oma huomio:sitraatti paras)
200 mcg seleeniä
500 mg niasiinia (B3, ei Niacinamide muodossa) 2krt/pv. Aloita alemmalla annostuksella välttääksesi punoituksen
100 mg B2 vitamiinia 3krt/pv
(on olemassa myös tuote nimeltä ATP Cofactors johon on yhdistetty B2 ja B3)
lisäksi kattava monivitamiini- ja ravinto-ohjelma

Dr. Guy Abraham varoittaa että liiallinen kalsiumlisä (2-3g/päivä) on yleisin syy miksi jodikorvaushoito ei ole onnistunut.

Joditerapia olisi hyvä aloittaa lääkärin kanssa, mutta näitä lääkäreitä on vain Usassa, ja sielläkin hyvin harvassa. Kilpirauhaspiireissä on muodostunut monia vertaistukifoorumeita, joissa saa tukea ja neuvoja ja voi jakaa hyviä ja huonoja kokemuksia. Itse olen saanut korvaamatonta apua monelta foorumilta ja ylipäätään saanut tietoa jodin tärkeydestä ja alkanut sitä myötä ottamaan itse asiasta selvää. Koko ajan on kysymysmerkkejä ja lopullista totuutta ei ole, varsinkin kun olemme kaikki yksilöitä ja oppeja joutuu väkisinkin soveltamaan omien tuntemusten mukaan.

Amerikkalainen John Johnson on parantanut oman kilpirauhasen vajaatoimintansa ravinnolla ja lisäravinteilla (www.ithyroid.com mutta sivulinkit ei toimineet). Olen vakuuttunut että virallinen käsitys siitä, että kilpirauhassairaudet ovat elinikäisiä, ei välttämättä jokaisen kohdalla pidä paikkaansa. On enemmänkin kysymys siitä, mitä on valmis oman sairautensa eteen tekemään. Ottaako elämän omiin käsiinsä ja etsii tarvittavan tiedon vai tuuduttautuuko ns. yleiseen totuuteen. Tietysti on helpompaa nappailla synteettinen lääke kerran päivässä kuin kuluttaa päiviä ja kuukausia ja jopa vuosia etsien ja toivottavasti myös löytäen uusia vastauksia.

Tämä on mielenkiintoinen aihealue, ja omat tutkimukseni jatkuvat. Kun saan jodin tilattua, päivitän omaa edistymistä täällä blogissa.



lähteet:
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:rFAmsMLRwLsJ:www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/factsheet_edited_pbdes_sept05_kaannos.pdf+PBDE&hl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESjxaIsBrFp0jRUpOmp_kCStsQi9aARq3K_O9AG0zXdCuEuTxoULvTQ3kI6D2LK4EWVFg6QlQRt5inWNZe28JiP7xdmYu5tQ8E3cyZzVWz1LVkM_G0L6Sa0uQknzgn536jA_6_VV&sig=AHIEtbRXsSzu2-7rFRowxzxB_zZIZEuR_Q&pli=1
http://drdavidbrownstein.blogspot.com/
http://www.lootuskauppa.fi/Vitamiinit/Jodi/lugolinjodi
http://www.naturalthyroidchoices.com/iodine.html
http://breastcancerchoices.org/iprotocol.html
http://breastcancerchoices.org/iodine.html
http://www.newswithviews.com/Howenstine/james37.htm
http://www.proactivehealthstore.com/products/iodoral.php

24. tammikuuta 2011

Naisten hyvinvointi ja hormonitoiminta

Miten luonnollisesti ja ruokavalio huomioiden voidaan hoitaa naistentauteja ja hormonitasapainoa. Aiheesta kirjoittaa mm. brittilääkäri Marilyn Glenville, joka on keskittynyt naisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Hänellä on elektronisesti ladattavia e-kirjoja useista aiheista, aloita tästä:
The foundation of Health.

www.marilynglenville.com/ebooks/The%20Foundation%20of%20Health.pdf
(en saanut linkkiä muuten näkyviin, joten copy-peistaa tästä)

Ruokavalio-ohjeiden lisäksi hän painottaa sitä miten tärkeä hormonitasapaino on koko elämän ajan, estrogeenidominanssi on hyvin yleistä ja miksi? Koska saamme ksenoestrogeenejä (vieraita estrogeenejä) ympäristöstä, ruoista (torjunta-aineet yms.) sekä kemikaaleista (kosmetiikka, pesuaineet).
Kaloilla on todettu sukupuolien vaihtuneen, kun ympäristöön pääsee vieraita estrogeenia matkivia aineita ja kalojen hormonitasapaino on ihan pielessä.

Naisilla monet gynekologiset vaivat voivat johtuvat liiasta estrogeenista, kuten endometrioosi, munasarjojen monirakkulaisuus (PCOS), PMS-oireet, kuukautishäiriöt.

Muoveja käytetään paljon ruoanlaitossa ja keittiössä, sekä juomapulloissa. Niiden valmistuksessa käytetään bisfenoli-A nimistä ainetta, jotta saavutetaan tiettyjä ominaisuuksia muovissa. Julkisuudessa asia oli muutama vuosi sitten, kun vauvojen tuttipullojen bisfenoli-A pitoisuudet tuli ilmi. Bisfenoli-A hakeutuu varsinkin lämpöiseen ja rasvaiseen nesteeseen, kuten maito. Oheisessa Bebesin artikkelissa enemmän.


Koska kseenoestrogeenit hakeutuvat rasvaiseen ympäristöön, on ylipainoisilla ihmisillä yleensä suurempi estrogeenin osuus. Glenville mainitsee myös estrogeenin lisääntymisen vaikuttaneen tyttöjen teini-ikää aikaistavasti. Rinnat ja häpykarvoitus saattaa alkaa kasvaa jo 8-vuotiaana, kun tyttö on muuten vielä ihan lapsi.

Myös lisääntynyt rintasyöpä liittyy estrogeeniinin lisääntymiseen. Kosmetiikkateollisuudella on naisille tarjota monenlaisia dekolteeta pehmittäviä ja silottavia voiteita, joissa on erilaisia parabeeneja (säilöntäaineita) jotka imeytyvät suoraan rintakudokseen.

Fytoestrogeenejä kuten soija ja humala suositellaan hormonitoiminnan tasaajiksi, ja vaihdevuosissa näistä onkin moni saanut avun. Olisin itse soijan kanssa kuitenkin varovainen ja jos sitä käyttää, niin ehdottomasti GMO ja luomuversioita. Monella on myös tietämättäänkin kilpirauhasongelmia ja silloin soija ei ole suositeltavaa.

Ksenoestrogeenien välttämisen lisäksi ruokavaliolla voidaan hyvin tukea hormonitasapainoa. Ravintoainepuutokset voivat pahentaa asiaa. Verensokeritasapaino on tärkeä tekijä, jotta haima ei rasitu. Maksa kierrättää ja poistaa vanhoja hormoneja, joten maksaa on hyvä tukea. Suoliston kunto on tärkeä.

Stressin minimointi on vaikea aihe, omakohtaisesti tästä on monella kokemusta. Stressitilanteessa kortisolitasot nousevat ja kortisolin epäsuhta häiritsee muuta hormonituotantoa ja väsyttää lisämunuaisia. Kilpirauhanen on tärkeä elimistön toiminnan tasoittaja, joka reagoi lisämunuaisten mukana.

Huh, kaikki todella vaikuttaa kaikkeen, ja vaikka tämä teksti keskittyy naisten hormonitoimintaan, on miehillä myös ongelmia yhtä lailla. Ksenoestrogeenit häiritsevät myöskin miesten hormonitasapainoa. Masennus on usein oire hormonaalisista ongelmista.

18. tammikuuta 2011

tarjoan ravintoneuvoja/terapeutti palveluja opiskelijahintaan

olen päässyt opinnoissani Terveysopisto Saluksessa, niin pitkälle että voin alkaa tekemään asiakastöitä! Olen suorittanut Ravintoneuvojan opinnot loppuun lukuunottamatta etätöitä, joten diplomi vielä puuttuu. Parhaillaan jatkan kuitenkin opintoja Ravintoterapeutiksi. Valmistun toivottavasti tämän vuoden aikana.

Voin auttaa sinua katsomaan läpi ruokavaliotasi,
ja auttamaan esim. seuraavissa terveyshaasteissa:

# painonhallinta
# korkea kolesteroli tai verenpaine
# diabetes
# sairastelu-, tulehduskierteet, myös lasten
# koet väsymystä / uupumusta yms

Lisäksi opintojen edetessä voin auttaa asiakkaita, joilla on mm.

# erilaisia ongelmia suoliston kanssa, kuten vatsakivut, ummetus,
närästys
# ruoka-allergioita ja yliherkkyyksiä yms
# hormonaalisia ongelmia kuten vaihdevuodet, lapsettomuus, kilpirauhasongelmat
# osteoporoosi, fibromyalgia



sis. 1 kartoitustapaaminen ja 2-3 jatkotapaamista
jatkotapaamiset sovitaan tarvittaessa

Ota yhteyttä!
Susa Hanyi
nata70fi@yahoo.com
050 5233465

Miksi voi on parempi vaihtoehto?

v Vitamiinit:
voissa on hyvin imeytyvässä muodossa olevaa A-vitamiinia. A-vitamiini on tärkeä mm. hyvälle näölle sekä hormonaalisten toimintojen tukemiseen (esim. kilpirauhanen).

Voissa on rasvaliukoisia vitamiineja (D, E, K2), jotka usein puuttuvat nykypäivän teollisesta ruokavaliosta. Voin A, D ja K2 vitamiinit ovat välttämättömiä kalsiumin ja fosforin imeytymiselle ja siksi tärkeitä luuston ja hampaiden kunnolle.

v Mineraalit:
Voissa on runsaasti tärkeitä hivenaineita, mm. mangaani, kromi, sinkki, kupari ja seleeni (voimakas antioksidantti). Voi on myös erinomainen jodin lähde. Jodi on erittäin tärkeä hivenaine kilpirauhaselle.

v Rasvahapot:
Voissa on merkittäviä määriä lyhyitä ja keskipitkiä rasvahappoja, jotka tukevat vastustuskykyä ja nopeuttavat aineenvaihduntaa, sekä sillä on antimikrobisia ominaisuuksia. Joka tarkoittaa että rasvahapot taistelevat elimistössä taudinaiheuttajia vastaan.

Voissa on myös Omega-3 ja Omega-6 rasvahapot täydellisessä suhteessa. Voin arakiinihappo on tärkeä aivotoiminnalle, ihon kunnolle ja eturauhasen terveydelle.

v Konjugoitu linoiinihappo (CLA)
Jos voi saadaan vihreätä ruohoa syövistä lehmistä, siinä on paljon CLAta, joka on yhdiste, joka suojaa syövältä ja auttaa elimistöä rakentamaan lihasta rasvan keräämisen sijaan.

v Kolesteroli
Huolimatta kolesterolin huonosta maineesta, sitä tarvitaan ruoansulatuskanavan terveyden ylläpitoon sekä aivojen ja hermoston kehitykseen nuorilla.


lyhennetty versio Dr. Mercolan artikkelista
http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2010/12/07/why-is-butter-better.aspx

pulssitesti allergioiden toteamiseen

ensi viikonlopun tenttiini koskien suolistosairauksia törmäsin allergioiden ja yliherkkyyksien kohdalla uuteen testiin. Onhan näitä lääketieteen testejä joilla mitataan suoliston läpäisevyyttä ja ruoansulatusanalyyseja, mutta ne eivät ole 100% tarkkoja, vaan voivat näyttää väärän positiivisen tai väärän negatiivisen tuloksen.

Arthur F. Coca kehitti Coca pulssitesti allergioitten eliminoimiseen jo 40 vuotta sitten, mutta koska sitä ei ole tieteellisesti todistettu, ei sitä monikaan lääkäri käytä, varsinkaan Suomessa.

Testi perustuu siihen että syöty allergiaa tai yliherkkyyttä aiheuttava ruoka on elimistölle rasite, ja nostaa pulssia. Testissä pidetään kirjaa 3-5 päivän aikana pulssista. Mitataan aamupulssi ennen sängystä nousua sekä kerran ennen ruokailua ja kolmesti ruokailun jälkeen puolen tunnin välein. Jos pulssi nousee enemmän kuin 6 lyöntiä, on kyseiselle ruoalle yliherkkyyttä, ja jos yli 10 lyöntiä, on ruoka henkilölle allergeeni. Mittauksessa on tärkeää mitata täysi 60sekunttia.

Testi vaatii sitoitumista ja suunnittelua, jotta allergeenit voi kaventaa niin että yksittäiset ruoka-aineet selviää.

Testiä voi soveltaa mihin tahansa ruoan lisäksi, jos esim. olen puhdistamassa kylpyhuonetta ja käytät erilaisia voimakkaita aineita, elimistö voi reagoida kemikaaleihin ja hajustesiin näissä tuotteissa. Tai jos aamupulssi on korkeampi kuin päivällä, voi epäillä että petivaatteissa on epäpuhtauksia tai hometta.

oheisessa PDFssä kohdassa 7 on tarkat ohjeet englanniksi, suomentelen niitä myöhemmin kun pääsen itsekin kokeilemaan pulssitestiä omalla kohdallani.

http://www.alternativehealthzone.com/Coca-Pulse-Test-for-Allergies.pdf