Toivottavasti nukuit yösi hyvin!

Tiistai, ravitsemus – Dipl. ravintoterapeutti Susa Hanyi
Sinulle postaus Facebookissa

Toivottavasti nukuit yösi hyvin!

Kun luet tätä, on aamu. Unihygieniasta tuli mieleeni kirjoittaa näin illalla parin poikkeuksellisen päivän (=lue: meni aamuyöhön) jälkeen. Uni on yksi kompastuskivi monen elämässä. Ruokavaliota rukataan uusiksi, liikuntaa otetaan mukaan arkeen ja harrastuksiin, mutta uni vähän niin kuin unohtuu yhtälöstä. Unihygienialla tarkoitetaan keinoja, joilla auttaa unentuloa. Riittävä uni on terveyden perusta ja unta ei niin vain voi napsauttaa päälle, vaan siihen on hyvä olla päivittäiset rutiinit.

Pyri korjaamaan ainakin perusasiat, se voi olla jo iso apu päivittäiseen jaksamiseen ja terveysongelmien minimoimiseen. Kuinka monessa kohdassa Sinulla on parantamisen varaa?

1. Muutama valvottu yö tai myöhäiseksi venynyt ilta ei vielä riko unirytmiä, mutta uni-valverytmi olisi hyvä pitää mahdollisimman tasaisena. Satunnaiset leffat, ylityöt, iltamenot jne ovat poikkeuksia. Tämä pätee lapsilla ja nuorillakin. Viikonloppuna ei kannata antaa rytmin lipsua liiaksi, kun arki taas koittaa nopeasti. Maanantaitkin on silloin mukavampia. Hyvä aikuisen nukkumaanmenoaika on viimeistään klo 23 paikkeilla, riippuen aamun herätyksestä.

2. Ne ruudut. Tästä olet kuullut ihan riittämiin, mutta oletko vielä toteuttanut iltojen rauhoittamista ruuduista. Tee edes kompromissi, lataa f.lux koneelle ja/tai kännykkään, jos et millään malta laittaa niitä ajoissa pois. Se on sovellus, joka muuttaa ruudun punertavaksi niin, että iltaa ja yötä kohden väri muuttuu pikku hiljaa. Sininen kirkas ruutu antaa aivoille viestiä, että vielä ei ole nukkumaanmenoaika ja unihormonia melatoniinia ei erity.

3. Tee jotain rauhoittavaa, kuten lue, venyttele, käy rauhallisella kävelyllä, rauhoitu perheen kanssa. Rankempi liikunta ei kuulu iltarutiineihin, vaan sen aika on alkuillasta. Riitely ja muut voimakkaat tunteet kannattaa myös jättää muihin vuorokauden aikoihin.

4. Älä mene nälkäisenä nukkumaan, mutta älä myöskään syö liikaa. Sopivasti verensokeria tasapainottava iltapala toimii parhaiten, toisilla enemmän hiilaripainotteinen (puuro) ja toisilla proteiini, esim. kananmuna. Proteiiniruokien tryptofaani tuottaa elimistössä melatoniinia, joten esim. mantelit tai pähkinät ovat hyviä vaihtoehtoja. Myös mm. kiivit, kirsikat ja banaanit voivat auttaa unentulossa.

5. Vältä nautintoaineita illalla, ihan kaikkia, kahvista alkoholiin ja tupakkaan. Rauhoittava yrttitee voi olla hyväksi.

6. Kuuman kesän jälkeen osaamme arvostaa ’normaalia’ nukkumislämpötilaa. Makuuhuoneessa ei tarvitse olla yli 20 astetta lämpöä. Voit myös tuulettaa ennen nukkumaanmenoa.

7. Pimennä huone hyvin, jos olet valoherkkä.

Toki on monia fyysisiä sairauksia ja kipuja, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta tai estävät nukkumasta tarpeeksi. Myös masennus ja ahdistuneisuus tai stressi voivat olla pitkäaikaisten uniongelmien taustalla. Juurisyyt on silloin ensin korjattava, tässä saatat tarvita lääkärin tai koulutetun ravintoasiantuntijan apua.

Tv. Susa :)

Nordic Clinic Helsinki, Runeberginkatu 15A (Kamppi), Hki
www.instagram.com/nordicclinichelsinki/
www.nordiclabs.fi
www.omenapaivassa.fi

Miksi joku ruoka-aine ei sovi minulle?

Tiistai, ravitsemus – Dipl. ravintoterapeutti Susa Hanyi
Sinulle postaus Facebookissa

Miksi joku ruoka-aine ei sovi minulle? 

Allergiat ovat yleisiä, mutta ruokayliherkkyydet vielä yleisimpiä. Mitä se merkitsee ja tarvitseeko huolestua ravintoainepuutoksista. 

Tyypillinen ruoka-allergia ilmenee heti sopimattoman ruoka-aineen syömisen jälkeen, mm. aivasteluna, ihottumana, ripulina. Tässä puhutaan tyypillisesti IgE-vasta-ainereaktiosta, jotka tutkitaan normaalisti ensin, kun henkilö hakeutuu lääkärille. Aina testejä ei edes tarvita, kun syy-seuraus suhde on niin selvä.

Ruokayliherkkyysreaktiot taas ovat viivästyneitä ja oireet saattavat ilmetä vasta usean päivän päästä. Monesti on vaikea yhdistää oireilua johonkin ruoka-aineeseen, kun oireet ovat hyvin yleisiä muutenkin ja on vaikea tietää mistä ne johtuvat. Tavallisimpia oireita viivästyneistä reaktioista ovat mm. päänsärky, migreeni, turvotus, väsymys ja suolistovaivat.

Koska IgG-vasta-aineet voivat säilyä veressä jopa kuukausia, on hyvin vaikea pelkällä välttämisruokavaliolla löytää ongelmia aiheuttavat ruoat. Tässä kohtaa ovat hyödyllisiä ruokayliherkkyystestit, jolla määritetään ongelmalliset vältettävät ruoka-aineet. Usein tiukempi ruokavalio pidetään vähintään 3kk. Ammattilainen auttaa koostamaan ruokavalion niin, että mitään puutoksia ei synny.

Monet ruokayliherkkyydet ovat voineet kehittyä ajan myötä ja ne ovat ns. hankittuja ongelmia. Kun vyyhtiä aletaan purkamaan, on tärkeä selvittää miksi. Mistä oireet ovat lähtöisin? Milloin ne ovat alkaneet? Liittyvätkö ne joihinkin ruoka-aineisiin ja mihin? Onko taustalla syitä, jotka altistavat ja aiheuttavat reaktioita? Entä elämäntilanne? Usein lähdetään korjaamaan suolistoa ja täydentämään ravitsemusta, koska keho voi korjata tilanteen vain jos se saa siihen oikeat korjauspalikat eli amino- ja rasvahapot, vitamiinit, hivenaineet jne.

Prosessi voi olla pitkä, mutta se kannattaa. Useimmista ruokayliherkkyyksistä voidaan päästä eroon kokonaan ja vähintään niiden määrä vähenee, kun taustasyyt korjataan. Kannattaa myös kuunnella omaa kehoa. Jos jonkun ruoka-aineen syöminen ei tunnu hyvältä, sitä ei tulisi myöskään syödä. Minkään yhden ruoka-aineen poistaminen ruokavaliosta ei aiheuta puutoksia ja sen voi aina korvata toisella. Monet lapset esim. välttävät lehmänmaitoa luonnostaan ja tilalle voi ottaa vaikkapa kaura- tai riisimaidon.

Tv. Susa :)

Nordic Clinic Helsinki, Runeberginkatu 15A (Kamppi), Hki
Nettisivut julkaistaan pian, voit seurata meitä Instagrammissa
www.instagram.com/nordicclinichelsinki/
www.nordiclabs.fi
www.omenapaivassa.fi