Lisämunuaisten rooli

Allergiat, astma, toistuvat sairastelut ja jatkuva väsymys. Nämä kaikki, ja vielä lisääkin, voivat olla oireita lisämunuaisten uupumisesta. Kun lisämunuaiset eivät jaksa työtään tuottaa tarpeeksi stressin- ja tulehduksenvastaisia hormoneja, seurauksena on monenlaisia vaivoja, joita ei ensiajatuksella osaisi yhdistää lisämunuaisiin.

Lisämunuaiset tuottavat kortisolia, joka on stressihormoni sekä DHEAa, joka on esim. estrogeenin ja testosteronin esiaste. Lisämunuaiset uupuvat usein pitkittyneen stressin seurauksena. Ensin hormonituotanto nousee vastaamaan lisääntynyttä tarvetta, joka on luonnollinen tilanne lyhytaikaisena. Mutta stressaavan tilanteen jatkuessa pidempään lisämunuaiset väsyvät ylituotantoon ja hormonituotanto romahtaa alhaiselle tasolle, jolloin puhutaan lisämunuaisten uupumisesta.

Sekä kortisoli että DHEA säätelevät immuniteetin tulehdusvastetta. Kun rauhaset eivät enää tuota tarpeeksi hormoneja, immuunijärjestelmämme yliaktivoituu ja näkee torjuttavaa vaikka oikeata uhkaa eli tulehdusta ei olekaan käynnissä. Tuloksena allergiset reaktiot ja astma. Lääketieteen vastaus on oireiden hoito: antihistamiinit allergiaan ja kortisolit astmaan.

Oireita hoidetaan monella tapaa, mutta lisämunuaisten toiminnan tukeminen on ainoa tapa, joka tuo pysyvää apua. Sillä kun hormonitoiminta on kunnossa, elimistö jaksaa taistella viruksia ja histamiineja vastaan aivan eri tavalla.

Lisämunuaisilla on useita tehtäviä, tässä 3 tärkeintä:
1) Nestetasapainon säilyttäminen. Riittävä nestemäärä on tärkeää kuonanpoistolle ja nivelten liikkuvuudelle. Lisämunuaisten uupumuksessa on usein oireena ummetus, kuiva iho ja hiukset sekä lihaskipu ja -heikkous.
2) Tulehduksen poisto. Siksi henkilöt, joilla on nivelongelmia (niveltulehdus, fibromyalgia yms.), tarvitsevat lisämunuaisten tuen, ennen kuin voivat parantua terveysongelmasta.
3) Energiantuotto. Lisämunuaisten tuottamaa kortisolia tarvitaan jaksamaan päivän askareet. Siksi monet kärsivät kroonisesta väsymyksestä, keskittymiskyvyn puutteesta ja uniongelmista.

Yleisiä oireitä lisämunuaisten uupumisesta ovat allergioiden lisäksi energianpuute, unettomuus, verensokerinheittelyt, aivotoiminnan heikkeneminen ja masennus. Myös krooniset sairaudet kuten fibromyalgia ja diabetes sekä esim. kilpirauhasen vajaatoiminta liittyvät lisämunuaisten heikentyneeseen toimintaan. Lisämunuaisten uupumus vaikuttaa suuresti myös vastustuskyvyn laskuun. Siksi allergioita voi ilmetä aikuisiällä, jolloin ne ovat monesti ns. viivästyneitä allergeeneja, joista oireet ilmenevät vasta päivien sisällä altistuksesta. Jos olet allerginen pölylle, siitepölylle, heinille, eläimille yms. tai jos astmaan ei auta lääkkeet, voi olla, että todellinen ongelma on heikosti toimivat lisämunuaiset. Sama pätee myös lapsiin, vaikka onkin yleisempää aikuisilla. Ajattelen niin, että mikä tahansa sairaus, rasittaa lisämunuaisia. Sitten riippuu sairauden kestosta ja myös potilaan henkisestä tilasta, miten nopeasti sairaudesta toipuu ja kärsivätkö lisämunuaiset kroonisesti vai palautuuko toiminta ennalleen kun aiheuttaja on poistunut kuvioista. Ruoka-allergiat ovat yleisiä elimistön stressaajia, mutta silloin kun allergiat ovat vakavia, myös allergisoivia ruoka-aineita automaattisesti vältetään, koska oireetkin voivat olla vakavia. Mutta kun puhutaan ruokayliherkkyyksistä, jotka näkyvät vasta viiveellä, ja joista ihminen voi hyvinkin olla tietämätön, aiheuttavat ne samalla laillla vuosikausia korkeita stressihormonitasoja. Kun oireet eivät ole vakavia, ei niitä tunnisteta, eikä osata tutkia. Lisäksi kaikki ruokayliherkkyydet eivät edes näy verikokeissa. Esim. gluteeniyliherkkyys on hyvin yleinen, mutta sen haitat huomaa usein vasta kun on ollut ilman gluteenipitoisia ruoka-aineita useamman viikon tai kuukauden.

Lääkärit eivät useasti tunnista lisämunuaisten uupumusta, koska se ei näy tavallisissa laboratoriotesteissä. Erikoista sinänsä, sillä lisämunuaisongelmat ovat yksi yleisimmistä hormoniepätasapainoista. Väsymys voi olla niin lamaannuttavaa, että pitkästäkin unesta huolimatta aina vaan väsyttää. Henkilö voi valittaa myös libidon laskua, ns. aivosumua, saamattomuutta ja vaikeutta laihtua/lihoa sekä huonoa palautumista urheilun jälkeen. Tarvitaan lääkäriltä kokemusta ja holistista näkemystä että osaa yhdistää asiat ja tarjota apua ihan oikeasti eikä vain ehdottaa lisää unta tai liikuntaa tai ehkä mielialalääkkeitä.

Ainut keino testava lisämunuaisten toiminta luotettavasti on ns. sylkitesti eli lisämunuaisten stressitesti, jonka voi tilata Nordic Laboratories'n ammattilaisten kautta (www.nordiclabs.fi) tai Nutriklinikasta (www.nutriklinikka.fi). Joskus lääkäri suosittelee ensin verikoetta, mutta se kertoo vain sen hetkisen tilanteen ja tulokseen voi vaikuttaa "valkotakkiefekti". Sylkitestissä otetaan nimensä mukaisesti sylkinäyte neljä kertaa päivässä, jolloin voidaan seurata kortisolin eritystä päivän mittaan. Terveellä henkilöllä kortisolitaso on korkein aamulla ja käyrä laskee reilusti iltaan kohti.

Lisämunuaisten uupumista hoidetaan ruokavaliolla, elämäntavoilla, hyvällä unella ja lisäravinteilla. Vaikeasta uupumisesta toipuminen voi viedä lähemmäs vuoden tai ylikin, riippuen siitä miten hyvin omaan tilanteeseen voi vaikuttaa eli miten elimistön stressinlähteitä pystyy minimoimaan. Kun parantuminen alkaa, käytössä olevia allergia- tai astmalääkityksiä voi yleensä alkaa hiljalleen purkamaan.

Lisäravinteiden tarkoituksena on tehostaa lisämunuaisten toimintaa ja/tai lisätä stressinsietokykyä. Käytössä voivat olla tapauskohtaisesti ashwagandha, rhodiola, siberian ginseng, B-vitamiinit mutta varsinkin B5 ja B12. Joskus kun uupumus on vakavaa, voi lääkäri määrätä synteettistä kortisonia määrätyksi ajaksi, jotta omat lisämunuaiset voivat levätä ja mahdolliset uupumuksen aiheuttajat voidaan poistaa ja sen jälkeen voidaan hitaasti vieroittaa kortisonista. Myös perinteinen kiinalainen lääketiede käyttää menestyksekkäästi yrttejä ja yrttiyhdistelmätuotteita hormonien tasapainotukseen.

Monesti lisämunuaisongelmat tulevat ilmi vaihdevuosi-iässä. Siihen asti elämä on kuljettanut välillä paremmin, välillä huonommin energioin. Mutta vaihdevuosioireet kuten hikoilu, erilaiset säryt, iho-ongelmat ja mielialanmuutokset voivat johtua suurelta osin hormoniepätasainosta, eikä vain estrogeenitasojen laskusta, vaan kortisolin puutoksesta. Sillä lisämunuaisten tehtävänä on myös osaltaa korvata ja tasoittaa sukupuolihormonien tuotantoa, mutta väsyneenä ne eivät siihen kykene.

Kilpirauhanen ja lisämunuaiset ovat molemmat riippuvaisia toistensa toiminnasta. Yleensä jos toinen toimii alhaisella teholla, se vaikuttaa toiseen. Stressin vaikutuksesta kilpirauhashormonit eivät toimi tehokkaasti ja niiden pääsy soluihin estyy tai niistä tulee inaktiivisia, jolloin laboratorioarvot voivat olla kohdallaan, mutta henkilö kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ensisijaisesti täytyy korjata lisämunuaisten toiminta, jotta kilpirauhanen pääsee palaamaan ennalleen. Jos kilpirauhanen on ollut hoitamattomana pitkän aikaa, korvaushormonia saatetaan tarvita. Eläinperäinen on se ainut järkevä muoto, valitettavasti lääkärit yleensä tarjoavat synteettistä hormonia.

Myös kaikenlaiset elimistönpuhdistusohjelmat vähentävät lisämunuaisten taakkaa. Mutta ne olisi hyvä tehdä ammattilaisen opastuksella, sillä liian äkkinäiset ja raskaat ohjelmat saavat kyllä myrkyt liikkeelle, mutta jos puhdistusreitit eivät toimi tarpeeksi tehokkaasti, jäävät myrkyt kiertämään elimistöön rasittaen taas lisää lisämunuaisia ja muita elimiä.

Voit aloittaa munuaisten puhdistamisella. Lisämunuaiset sijaitsevat nimensäkin mukaisesti munuaisten lisänä, eli niiden päällä ja munuaisiin kerääntynyt jäte rasittaa molempia. Riittävä vedenjuonti, 2-3litraa päivässä, on paras munuaisia puhdistava hoito. Lisää munuaisista

Maksaa voi tukea maarianohdakkeella, voikukanjuurella, latva-artisokalla, Ultra Clear maksanpuhdistusohjelmalla (terapeutin kautta hankittavat tuotteet)
Maksan ja sapen toimintaa voi auttaa myös kahvisuolihuuhtelulla

Lisäksi infrapunasauna on mainio syväpuhdistaja sekä itsepuristetut vihannesmehut. Ne ovat helliä vaihtoehtoja, vaativat toki säännöllisen käytön.

Todella hyvä kirja joka käsittelee lisämunuaisten uupumista (adrenal fatigue, AF englanniksi) on Adrenal Fatigue: The 21st Century Stress Syndrome, jonka on kirjoittanut James L. Wilson. Kirjaa voi tilata www.amazon.com. Sitä ei ole saatavilla suomeksi.

Lue myös Luontaisnetin mainio artikkeli asiasta.