Kookospähkinät ovat kookospalmujen hedelmiä, ja ne kasvavat trooppisilla alueilla. Yksi palmu voi tuottaa 100 hedelmää vuodessa. Kookospähkinän kuoren alta löytyy itse kookospähkinä. Kovan kuoren alla on valkoinen hedelmäliha. Onton pähkinän sisällä on nestettä, jota kutsutaan kookosvedeksi.
Kookospähkinä on tuore, kun ravistettaessa neste hölskyy hedelmän sisällä. Hedelmän vanhetessa ja kypsymisen edistyessä neste imeytyy hedelmälihaan.
Kookospähkinä (coconut) sai nimensä 1500-luvulla kun Vasco de Gama toi pähkinöitä mukanaan takaisin Portugaliin Intian matkaltaan. Portugalin kielellä "coco" tarkoittaa apinan virnuilevaa naamataulua ("macaco" on apina), jota pähkinän kuori muistuttaa.
Kookoksen käyttötarkoitukset on todella laajat. Kylmäpuristettua kookosöljyä löytyy jo monen kaapista, kookosvettä on myöskin saatavilla. Marketeista saa kuitenkin ainoastaan täys(yli)kypsyneitä ruskeita kookospähkinöitä, joiden ravintoarvo ei ole enää yhtä hyvä kuin nuorilla vihreillä pähkinöillä. Tai kovetettua kookosöljyä joka on paras jättää kaupan hyllylle. Paras ja ainoa ostospaikka kookostuotteille ovat luomu- ja etniset kaupat ja taitaapa kookosvettä olla jonkun ravintolankin listoilla Helsingissä jo.
KOOKOSÖLJY
Kylmäpuristettu neitsytkookosöljy on todella monikäyttöinen. Tyydyttyneillä rasvoilla on pitkään ollut huono maine, mutta käsittelemättömänä tyydyttyneet rasvat ovat päinvastoin terveellisiä.
Kookosöljy on suositeltava rasva energianlähteeksi koska sen keskipitkät rasvahapot ohjaavat rasvan suoraan elimistön käyttöön eikä se varastoidu rasvasoluihin kuten pitkäketjuiset rasvat eli suurin osa ravintomme rasvoista. Monesti aineenvaihdunan kannalta kookosöljyä on verrattuna hiilihydraattien käyttöön, molemmista saadaan nopeasti energiaa, erona se että öljy ei nosta insuliinitasoja. Kookosöljyn ominaisuuksia ovat mm. immuunipuolustuksen vahvistaminen (lauriinihappo), ruoansulatuksen parantaminen, kilpirauhasen toiminnan parantaminen.
Öljy on myös monipuolinen iho- ja hiustenhoitoaine, esim. aurinkosuojana erinoimainen.
KOOKOSVESI
En ole itse koskaan maistanut tuoreen nuoren kookoksen vettä, mutta olen aivan ihastunut pakattuun kookosveteen. Se on niin raikkaan makuista, ja kun tietää miten paljon mineraalia, varsinkin kaliumia ja magnesiumia se sisältää, niin se on yksinkertaisesti paras!
Olen juonut lähinnä Dr. Martinsin vesiä, Cocowell näyttää olevan myös Suomessa myynnissä, muista en ole tietoinen. Maailmalla on useita muita merkkejä, Euroopassakin mutta postikulut on niin kalliita ettei kannata. Nyt mulla on mahdollisuus ostaa muutama keissi Saksasta kun menemme syyslomalla käymään.
Olisi upeaa juoda kookosvettä päivittäin, mutta hieman tyyristä se on, vajaa 4euroa per purkki.
Kookosvedellä on voimakas puhdistava vaikutus mineraalipitoisuutensa takia, sekä se on upea nestetasapainon säilyttäjä helteessä tai urheilijoille.
Kookosvesi kerätään kuuden kuukauden ikäisestä vihreästä kookospähkinästä ja maku on melko neutraali verrattuna vanhemman pähkinän veteen.
Kookospähkinä on parhaimmillaan kookosvedeksi vain hetken, pähkinän hedelmäliha on nuorena pehmoinen ja sen voi kaapia lusikalla. Vanhempana kun se luovuttaa kosteutta ja muuttuu ruskeaksi, hedelmälihakin kovettuu ja kookosvesi vähenee. Nämä kovat pähkinät ovat niitä joita me kaupasta löydämme. Olen useammankin kerran ostanut vanhan kookospähkinän jonka liha avatessa haisee jo homeiselle.
Wikipediasta ravintosisältö
100 grammaa kookospähkinää sisältää
* energiaa 1481 kJ
* proteiinia – 3,3 g
* rasvaa – 33,49 g
* tyydyttynyttä rasvaa – 29,70 g
* kertatyydyttymätöntä rasvaa – 1,43 g
* monityydyttymätöntä rasvaa – 0,37 g
* hiilihydraattia – 15,23 g
* kuitua – 9,0 g
* sokereita – 6,23 g
* rautaa – 2,43 mg
* kalsiumia – 14 mg
* magnesiumia – 32 mg
* fosforia – 113 mg
* kaliumia 356 mg
* sinkkiä – 1,1 mg
* C-vitamiinia – 3,3 mg
* pantoteenihappoa – 0,300 mg
* B6-vitamiinia – 0,054 mg
* foolihappoa – 26 μg
* tiamiinia – 0,066 mg
* riboflaviinia – 0,02 mg
* niasiinia – 0,54 mg
Kookospähkinässä on lauriinihappoa, jota on myös äidinmaidossa, käytetäänpä Intiassa kookosvettä äidinmaidonkorvikkeena.
Toisen maailmansodan aikana Aasiassa kookosvesi oli käytössä suonensisäisenä plasmankorvikkeena. Kookosveden pH on lähellä veremme pH-arvoa ja suolapitoisuus on lähellä solujemme pitoisuutta.
Kookospähkinän avaaminen on ihan oma taiteenlajinsa. Kuori on kova ja tarkoitukseen on olemassa oma veitsi, jolla tehdään kolme viiltoa ja nuoresta kookospähkinästä tulee ihana pillijuoma näin.
Etelätyynenmeren saarilla on enemmän kookospähkinöitä kuin mitä asukkaat voivat käyttää ravinnokseen. Mutta niillä on muitakin syöjiä, kuten kookosravut (birgus latro). Ne ovat maailman suurimpia rapuja, jopa metrin pituisia ja 4 kiloa painavia. Ne pystyvät vahvoilla ottimillaan rikkoa kookospähkinät ravinnokseen.
Epäterveellinen puoli kookoksesta: putoavat kookospähkinät tappavat 150 ihmistä vuodessa, eli enemmän kuin pelottavat hait rannoilla! Toisaalta meillä pohjoisessa ei ole tästä paljon pelkoa...
Surfatessa löysin myös Quinoaa-Heidin ihanan ohjeen, joka pääsee toivottavasti pian kokeiluun:
Sitruuna/limepatukat
Annoksesta 15 patukkaa
2,5 dl sitruunan/greipin/limen mehua
1,2 dl kookosöljyä
1,2 dl agave siirappia
1/2 tl suolaa
vajaa litra cashew pähkinöitä
1 dl vettä (tarvittaessa)
Blendataan kaikki paitsi vesi ja lopuksi lisätään vesi tarvittaessa. Pakasta 4 tuntia. Säilytetään pakkasessa. Leikkaa patukoiksi. Enjoy!
